Santiksen viime vuosi

Blogin kotimökkerön* ylläpitäjä muisti Blogistia vuoden vaihtuessa tilastopläjäyksellä. Nyt sitten tiedän että:

• Olisi tarvittu 6 New Yorkin metroa kuskaamaan vuoden 2011 aikana blogiin tehtyjen vierailujen määrä ihmisiä. (Jos he nyt kaikki olisivat olleet samaan aikaan Nykissä ja sen metrossa. ) Blogia luettiin noin 6900 kertaa.
• Ja mistä ne lukijat tulivat? Suomesta, Arabiemiraateista ja Brasiliasta. Brasiliasta?
• Vuonna 2011 Blogisti oli varsin laiska. Uusia juttuja tuli vain 33 kpl. Uusia kuvia kaikkien pällisteltäväksi tuli 19 megabitin edestä. 39 kuvaa. Keskimäärin noin kolme kuvaa kuukaudessa.
• Kiireisin päivä blogivierailujen suhteen oli elokuun 7. Jostain kumman syystä 88 ihmistä kävi silloin katsomassa välilehden “Askarteluja” tarinoita. Blogisti miettiikin että olikohan silloin mahdollisesti joku linkannut Santiksen blogin jossain keskustelussa. Ooooo, mikä kuuluisuus! Ehkä.
• Blogistin jorinat keräsivät lukijoita myös sukulaisten ja muiden lukemaanpakotettujen ulkopuolisesta väestöstä. Blogiin löydettiin mm. hakusanoilla: villasukat, sormivirkkaus, ystävänpäiväkortti, santapaperia ja joulukalenteri. Tästä voisi päätellä että jos haluaa julkisuutta, kannattaisi panostaa käsitöistä kertomiseen.
• Käsityöpostauksia myös luettiin eniten. Viime vuoden lukijoiden houkuttelukuningatar oli maaliskuun 2010 postaus “Eläköön sormivirkkaus!”. Raportti toteaa että kirjoituksillani on voimaa ja kehoittaa harkitsemaan josko suositusta aiheesta kannattaisi kirjoittaa uudestaan. Laitetaan harkintaan. Jollainhan niitä lukijoita on tänne houkuteltava.
• Lopuksi statistiikan tekijät kehoittavat lähettämään kiitosviestin keskusteluihin eniten osallistuneille. Koska Blogisti on varsin kiireinen kotirouva, jätän viestien lähettämisen ja kiitän tässä Ktsua, Kisua, Ska´ta ja Kekeä. Kiitos! Kommentteja on aina ilo lukea!

Toivotaan että alkanut blogivuosi on vilkkaampi ja viihdyttävämpi.

 

* Käytän tätä mukamas hauskaa termiä, koska en nyt juuri tähän hätään keksi että onko suomeksi kyse blogialustasta, sen ylläpitäjästä, blogipalvelun tarjoajasta vai jostain muusta termistä.

Ovi auki, huusi hauki, tulen kyylään teille!

Jatketaan ompeluksilla kun kerran niillä aloitettiin. Viikonloppuna kangasinventaarion (kaksi iso pahvilaatikollista, kaikkea kivaa ja pari kamalaa (mitä mää niillä oikeen teen??)) lisäksi Blogisti kaavoitti, leikkasi, pähkäili, leikkasi taas, ompeli ja täytti. Ja harmitteli kun ei tykkää käsinompelusta, varsinkaan kun se just sopiva sormustin on hukassa.

Nyt pysyy tyttöjen huoneiden ovet auki, vähän raollaankin. Kristiina-pöllö ja Raita-kananen ovistopparit:

Pari viime päivää taivas on pysytellyt enemmän tai vähemmän pilvessä ja lämpötila päivälläkin on jäänyt 20 paikkeille ja aamuisin ja iltaisin on ollut mukavat 14-16C. Loistava sää. Hyvät kelit ovat ajaneet ihmiset ulos. Meidän olohuoneen ikkunan alla olevalla nurmikkopläntillä on synttäreitä ja muita kekkereitä joka viikonloppu. Viime lauantaina paikalle roudattiin kokonainen pitopöytä pehmustettuine tuolineen. On se hyvä että on kyylättävää! Tulee säästettyä sähköäkin kun ei voi pitää sisällä valoja ettei juhlijat näe kun läskiverhot vain vilkkuu ikkunassa.

Mamin rooliasupajalla töitä riittää

Blogistista alkaa kehkeytyä varsin kätevä naamiaispukutehtailija.

Joulukuussa Fairiksen ohjelmassa oli “a day living as an Egyptian”. Niilin prinsessa ei uskonut että nukkumaan mennessä nähty kasa (kankaita, nauhoja, joulukoristenauha ja vanha silityslaudanpäällinen) olisi yön aikana muuntunut prinsessan asuksi. “Äiti, tää on parempi kuin luulin.” Ei ilmeisesti sitten ihan huono lopputulos.

Samassa kuussa laulettiin suomalaisia joululauluja ja lavalle tarvittiin metsän väkeä.

Pikkusiskon syyslukukauden teema oli sadut. Pukeudu satuhahmoksi -päivänä tyttö halusi olla pieni Punahilkka.  Essu syntyi Fairiksen vanhasta koulupaidasta.

Eilen illalla Blogisti muisti erään sähköpostiviestin. Beibin koulussa on tulossa liikenneturvallisuuden teemapäivä ja” You may dress up your child as : 1. Zebra Crossing  2. Traffic Warden 3. Traffic Light”. Päivähän oli sitten heti tänään. Onneksi löytyi edes yksi vanha musta paita liikennevalopuvun pohjaksi.

P.S. Maratoonarilla on tapa aina välillä tarkistaa ylinopeussakon suuruus. Tiedämme nyt että tällä hetkellä se on 600 dirtsua, kun ylinopeutta on 21-30 km/h. Mainita täytyy myös että Maratoonari, joka ajaa maksimissaan 5000 meidän vuotuisesta 20000 kilometristä kerää poikkeuksetta kaikki nämä tarkastuslaskut.

Laturia metsästämässä

Blogisti on harrastanut  niin muodikasta downshiftausta verkkoyhteyksien ja sosiaalisen median suhteen. Pakosta. Läppärin laturi paloi iloisesti rätisten kuin ilotulitus konsanaan. Uuden saamiseen meni melkein kolme viikkoa. Koneen myynyt liike ei myynyt latureita vaan antoivat puhelinnumeron merkkihuoltoon. Merkkihuolto ei myynyt latureita  vaan antoi numeron merkkitarvikevälittäjälle. Tarvikevälittäjä ilmoitti että laturi maksaa 80 euroa mutta heillä ei ole yhtään varastossa. Kestaa viikon pari että saavat lisää. Blogisti tietää jo että viikon pari täkäläisellä kielellä kielellä tarkoittaa kaikkea kolme päivän ja kuuden kuukauden väliltä, joten täytyi siirtyä pläniin B ja suunnata Kompuutteri Plaasalle, tietokonesälän paratiisiin. Koska kyseinen ostari on väärässä päässä kaupunkia venyi siellä pistäytyminen. Viime lauantaina Fairis kävi oikomishammaslääkärillä siellä suunnalla ja koska oli lauantai ja liikenne vähäisempää, etsimme Plaasan samalla reissulla. Tietenkin alkuperäisvaraosat oli loppu joten 15 eurolla mukaan tarttui tarvikeversio, jonka palamista tässä nyt odottellen. Puolituntia seinässä ja vielä pelittää.

Pakollisen verkkotauon aikana tuli aloiteltua vuoden-ja-yli-roikkuneet-ompele-nappi-korjaa-vetoketju -projekti. Samalla on tarkoitus inventoida kankaat ja keskeneräiset ompelukset. Tehtava hyvin suunniteltu ja saatettu alkuun. Siivooja pääsee tänään helpolla. Olkkarista voi siivota vai puolet.

Blogistin aktiivisen vanhemman ura saa taas jatkoa. Tulossa on koko koulun tärkein rahankeruutapahtuma, Kevätmarkkinat. Fairiksen luokka menee edellisvuoden kojulla ja pelillä tämän vuoden olympiateemalla höystettynä. Pikkusiskon luokka palaveerasi tänään. Kahden tunnin ideoinnin tuloksena kaksikymmenta kaksi ideaa eikä aavistustakaan mitä niistä toteutetaan. Ladan mami, joka on tänä vuonna toinen “luokkaäideistä”, haluaa olla paras, upein, suurin ja loistavin rahankerääjä ja toteuttaa ainakin neljä aktiviteettiä. Blogisti yritti parhaansa suunnitelmien jarruttamisessa. Puhe näytti menevän täyskuuroille korville, joten taytyy siirtyä passiiviseen vastarintaan. Minimitalkoopanos minimirahapanoksella. Kyse ei kuitenkaan ole mistään luokkien välisestä varustelu/tuottokilpailusta vaan lapsillemme suunnatun mahdollisimman mukavan tapahtuman tekemisestä. Huis hiiteen kaikki parfyymiarpajaiset!

Viimeinen pipari tuli syötyä ja nettitauon aikana koristelaatikot löysivät  tiensä takaisin kaapinperukoille. Se on joulu sitten tältä erää ohi. Synttäreitä ja laskiaista odotellessa.

Kateellisia piisaa

- Miks tuo pääsee lääkäriin?

- Miksi mulla ei oo vettä viivaan asti?

- Minkä takia Beibi on saanut syödä myslipatukan?

Oi miksi oi miksi mua sorretaan. Ei päivää ilman syytä olla kateellinen. Heti aamusta alkaen. Toisella on puuron päällä yksi mustikka enemmän kuin toisella.

Neljät synttärit on taas ovella. Blogisti voisi olla kateellinen Suomen lehdistössäkin julkisuutta saaneelle juhlijalle, joka pisti kavereineen menemään muutamassa tunnissa 80000 euroa. Voisi kustantaa meidänkin kekkerit. Tosin kakkuun toivoisin parannusta, kolmellakympillä kun ei saa kuin liian pienen tai liian pahanmakuisen.